Kisafiilikset – no aivan p*skat fiilikset

Noniin nyt on ensimmäiset kisat kisattu, ja mitäköhän niistä nyt sanoisi… Lavan takana oli havaittavissa jotain aivan muuta tunnetilaa kuin itse lavalla. Tietenkin ensimmäisenä fiiliksenä on tyytymättömyys omaan kuntoon. Alkuun dieetti sujui hyvin, mutta muutamia viikkoja ennen kisoja alkoi suoraan sanottuna vain pännimään – kaikki ärsytti eikä mikään huvittanut. Keskittyminen herpaantui ja kunto huononi todella paljon. Koulussakaan en jaksanut käydä liki kolmeen viikkoon. Kaikki treenit kävin tekemässä, mutta nekin kaikki puoliteholla, syöminen oli vähän sinnepäin meininkiä. Joten summasummaarum, ei päällimmäisenä ole muuta mielessä kuin se, että epäonnistuin. That’s it.

Kuvankaappaus 2015-4-22 kello 21.42.16

Olen aina ollut todella päättäväinen, ja jos jotain haluan, niin tykkään tehdä asiat niin, että en tuhlaa yhtään aikaa niiden saavuttamiseen. Aluksi kun juttelin valmentajan kanssa kisasuunnitelmista sanoin, että pidetään se body-fitness avoimena, jos en kehitykään vuodessa tarpeeksi naisten fysiikka-sarjaan. No siinä kävi sitten niin, että nälkä kasvoi syödessä ja mitä enemmän kasvoin, sitä vähemmän alkoi naisten fysiikkakaan kiinnostamaan. Ne jotka minut tuntevat, tietävät että olen aina ihaillut naiskehonrakentajia, ja mitä isommaksi tulen sen parempi. Tuli dieetin aikana kropan pienetessä sellainen fiilis, että en ole vielä valmis. Pohdin paljon sitä, jätänkö kisat välistä ja jatkaisin vain treenaamista kehonrakennuskisoihin. Luulisi että ensimmäisiä kisoja odottaisi kuin kuuta nousevaa, mutta minulla kävi ihan päinvastoin. Odotin vain päivää kisojen jälkeen, että pääsisin taas aloittamaan lihasten kasvatuksen. Tuntui koko dieetin ajan että tuhlaisin aikaani, johonkin mikä ei minua oikeasti kiinnosta ja totta kai se näkyi myös tekemisessä ja kunnossa.

Etten nyt ihan vajoaisi tähän huonoon fiilikseen, on sitä pakko myös pohtia mikä meni mahdollisesti hyvin. Mieltä lämmittänee se, että tiedän pystyväni paljon parempaan ja ensi kerralla sen aion myös tehdä. Kai tästä sitten viisastui, oppi jotain itsestään ja omista heikkouksistaan – samoja virheitä en tule toistamaan.

Tyytyväinen olin myös omaan esiintymiseeni – lavalla uskalsin olla itsevarma ja luulen että poseerauksetkin menivät ihan ok. Vapari jännitti myös etukäteen todella paljon, – en itse asiassa ollut näyttänyt sitä kenellekään ennen kisapäivää – en edes valmentajalleni. Olen katsonut jonkin verran youtubesta vapareita ja niistä inspiroituneena lähdin luomaan ihan omannäköistä esitystäni.

Kuvankaappaus 2015-4-22 kello 21.36.14

Seuraavaa kisatavoitetta en ole vielä asettanut muuta kun sen verran, että nyt vain keskitytään kasvamaan lisää ja aika näyttää, milloin ollaan valmiita lavalle – women’s physique tai kehonrakennus jompikumpi se joka tapauksessa on. Tämä kokemus kuitenkin varmisti minulle sen, että tämä on 100-varmasti sitä hommaa mitä haluan tehdä. Fiilis lavalla oli aivan uskomaton ja vastoinkäymisistä on tarkoitus selviytyä, ottaa opikseen ja jatkaa eteenpäin entistäkin vahvempana.

9 vastausta artikkeliin ”Kisafiilikset – no aivan p*skat fiilikset”

  • Se on harmi, että kovan työn tulos ei anranutkaan itselle sitä ultimaattista hyvää oloa, mutta hienoa että löydät kuitenkin hyvät puolet itse kisatilanteesta. Olen myös kiitollinen, että uskallat kertoa totuudeb etkä silottele treenaamisesta ja kisaamisesta mitään epärealistisena ruusuista kuvaa jos se ei sitä ollut. Sillon valehtelee itselleen sekä muille :) Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja pihiviä lisää! :) niin ja eikä naisten kehonrakennus ole lopetettu Suomessa? Vai honasinko jotain väärin?

    • näinpä juuri! ifbb ei enä järjestä naisten kehonrakennusta, mutta muilta liitoilta löytyy kyllä. Eli joko liittoa vaihtamaan tai sitten karataan pois suomesta :)

  • Olen seurannut sun blogia ja olin myös yleisönä katselemassa kisoissa. Minusta sinä olit upea ja esiinnyit hienosti.
    Pitäisi olla itselle armollisempi.
    Paljon onnea ja tsemppiä uusiin haasteisiin ja tavoitteisiin. Go girl :)

    • kiitos, ja näinhän se on itselleen ollaan välillä turhan ankaria. Jokatapauksessa mikään onnistuminen ei tuntuisi hyvältä, ellei olisi matkalla myös epäonnistunutkin :)

  • Hitto olet kyllä tikkiin kuntoon itses treenannut. Järjetön hatun nosto. Sitä tässä pohdin, että onko kisakuvien kuvakulma syynä siihen, että lihasmassa näyttää olevan pienempi kuin kuvissa, joita postasit valmistumisen aikaan vai oliko tarkoituskin vähentää lihasmassaa kisoihin mennessä? Tai ehkä dieetti aiheutti harhakuvan kun vimpatkin millit löysää on tuhkana tuulessa?

    Oli niin tai näin, kun on tollaset geenit ja mikä tärkeintä INTO TREENATA niin tsemppiä jatkoon. Toivottavasti seuraavissa kisoissa mieli on korkeella.. aina ei voi porskuttaa niin iloisin mielin kuin mitä toivoo.

    t.Hanna

    • Joo no on se kuvakulmastakin paljon kiinni, mutta mitä tällä artikkelillakin sanoin, että homma epäonnistui täysin. Lavalla olisi pitänyt olla rasvattomampi ja nesteettömämpi, ja lihkset ihan tyhjänä kisapäivänä – olisi pitänyt tankata enemmänkin. Eli viimehetken virheet johti siihen ettei kunto ollut sitä mitä piti ja se näkyi lavalla ja myös kuvissa. 6 viikkoa enne kisoja mun kunto parempi mitä itse kisapäivänä. Tästä eteenpäin, pää pystyyn ja kohti uusia haasteita!

  • No nytpä ei tarvi miettiä kisoja seuraavaan neljään vuoteen. On aikaa kasvaa ;)

    • Luuletteko että Meri on ainoa joka roinaa naisten sarjassa. Muut ovat vaan selvinneet joko tuurilla tai taidolla testeistä.

  • Hei hienoa, että keskityt kasvamiseen. Ensi kerralla paremmat aineet vuoden 2020 kisoissa niin eiköhän se lihakin kasva 22-vuotiaalle vuodessa.

Kommentointi on suljettu.